Lienee itsestään selvää, että eri toiset koirat sopivat paremmin toisille ohjaajille ja toiset toisille. Soramotossa perusjako tehdään viettialueiden painotuksen mukaan. Aivan yksinkertaisimmassa vertailussa (ns. Welcshmannhoffin taulukko [Welcshmannhoff, Dieterman and Bekowski, 1932]) ohjaajan ja koiran yhteensopivuutta tarkastellaan syyllisyysvietin ja ristiriitavietin mukaan. Kyseessä on yksinkertaistus, mutta se toimii hämmästyttävän suureen osaan koirakoita.

Sekä koiralle, että ohjaajalle määritellään, toimiiko se/hän pääasiassa syyllisyys- vai ristiriitavietillä. Käytetään termejä syyllisyysviettinen tai ristiriitaviettinen.

Näin saadaan neljä eri tapausta:

Tapaus    Ohjaaja                    Koira                     
1              syyllisyysviettinen    syyllisyysviettinen
2              syyllisyysviettinen    ristiriitaviettinen
3              ristiriitaviettinen       syyllisyysviettinen
4              ristiriitaviettinen       ristiriitaviettinen

Tapaus 1. Ohjaaja syyllisyysviettinen – koira syyllisyysviettinen.

Tämä suhde on hankala ohjaajajalle. Ohjaaja ei yleensä raaski syyllistää koiraa tarpeeksi, koska hän alkaa tuntea syyllisyyttä koiran syyllistämisestä. Näin ollen koirakko ei pääse kovinkaan pitkälle koulutuksessa. Tyypillisesti tällaiset koirakot sahaavat vuositolkulla yrittämässä toista tai kolmatta kolmosluokan ykköstulosta. Ohjaaja ei vain raaski viedä koulutusta loppuun. Kumma kyllä ohjaaja raaskii pyytää koiralta kerta toisensa jälkeen suoritusta, jota sille ei ole kunnolla opetettu…

Tapaus 2. Ohjaaja syyllisyysviettinen – koira ristiriitaviettinen.

Tämä on ohjaajalle erittäin hankala tai jopa vaarallinen, jos koira on erittäin ristiriitaviettinen ja ohjaaja erittäin syyllisyysviettinen. Koira nauttii aiheuttaessa ohjaajalle ristiriitoja ja toisaalta ohjaaja syyllistyy helposti ja kärsii näistä ristiriidoista. Tällaisella suhteella ei ole tulevaisuutta ja pahimmillaan se voi johtaa ohjaajan mielenterveyden romahtamiseen. Sopivalla ammattiavulla on mahdollista saada tämä suhde toimimaan, mutta yksin se ei yleensä onnistu.

Tapaus 3. Ohjaaja ristiriitaviettinen – koira syyllisyysviettinen.

Tällä suhteella saadaan useimmat huippukoirat. Ohjaaja nauttii ristiriitojen aiheuttamisesta ja koira vastaa syyllistämiseen hyvin. Jos ohjaaja valjastaa tämän nautinnon selkeään ja loogiseen syyllistämiseen, koira oppii nopeasti mitä siltä halutaan. Kumpikin voi toimia omalla viettialueellaan ja nauttia siitä. Poikkeuksena on tapaus, jossa ohjaajan ristiriitavietti tyydyttyy sadistisella alueella – silloin se ei ole missään tapauksessa käyttökelpoinen koulutuksessa.

Tapaus 4. Ohjaaja ristiriitaviettinen – koira ristiriitaviettinen.

Tämä tapaus on ehkä kaikkein herkullisin ja johtaa ns. suurien persoonien syntymiseen. Jos koiralla on ristiriitavietin lisäksi voimakas laumavietti voivat ohjaaja ja koira aiheuttaa ristiriitoja yhdessä ja kumpikin nauttii tilanteesta. Toisaalta tällainen pari voi olla kulmakunnan kauhu. Esimerkiksi ristiriitaviettinen koira saattaa jahdata lenkkeilijöitä, koska siitä yleensä seuraa hämmennystä. Jos myös ohjaaja on ristiriitaviettinen, nauttii hänkin tilanteesta.

Positiivinen esimerkki on tilanne, jossa koira ohjaaja tekevät huippukoesuorituksen ja pääsevät molemmat viettipäämääräänsä: ohjaajan ristiriitavietti tyydyttyy kun kilpakumppanit joutuvat pettymään ja alkavat haukkua tuomareita, toisiaan ja olosuhteita. Koirakin ymmärtää osan tästä hämmennyksestä, mutta bonuksena se saa viettityydytystä, kun hävinneet ohjaajan alkavat siirtää pahaa mieltään koiriinsa – tällainen toisten koirien epäoikeudenmukainen kohtelu on koiran helppo ymmärtää ja ristiriitaviettinen koira nauttii siitä suuresti.

Voimakkaasti ristiriitaviettisen koirakon uhka on tuomari, joka kehuu koirakon erinomaista suoritusta. Suorituksesta annetut kehut voivat laskea sekä ohjaajan, että koiran vietin lähes nollaan.

Sanomattakin lienee selvää, että tällainen suhde antaa mahdollisuuksia lukemattomille käytännön piloille.

 

Shihan Sami