Vastaan tässä alkuharjoituksesta esitettyyn kysymyksiin:

”Mitäs sitten, jos ei kohdassa 2 tapahdu mitään tai korkeintaan koira poistuu paikalta?”

” Niin, jos koira horasee namin ja rupeaa vaan kerjäämään lisää tai häipyy kiinnostavampiin hommiin?”

 

Jos koira ei palkinnon jälkeen ala tuntea syyllisyyttä, vika on yleensä palkinnossa. Eli ohjaajan tulee tarjota koiralle parempi palkinto. Alussa palkintoa täytyy liioitella. Kun koira on syttynyt syyllisyysviettiin, riittää yksinkertaisiin harjoituksiin pienempi palkinto. Isoissa tehtävissä palkinnon tulee tietysti olla tehtävän mukainen ja syyllisyyden täytyy ehkä antaa rakentua jonkin aikaa. MUTTA, aloitteleva koira ei mitenkään voi kestää pitkää aikaa vietissä, vaan EGR astuu kuvaan.

Joillakin koirilla syyllisyysvietti voi olla sammunut esim. liian vapaan kasvatuksen vuoksi. Jos koira ei syty viettiin, voidaan käyttää erityisiä tekniikoita syyllisyysvietin herättämiseksi. Näitä tekniikoita ei kuitenkaan voi opastaa netin välityksellä vaan ne on tehtävä osaavan kouluttajan kanssa.

 

Entä jos homma ei sittenkään toimi?

Soramoto on tieteellisen tutkimuksen tulos – malli koiran koulutuksesta. Mikä tahansa malli on ”kartta” todellisuudesta. Se sopii joihinkin tilanteisiin ja on lähes käyttökelvoton toisissa tilanteissa. Esimerkiksi suunnistuskartta on erinomainen apu metsässä liikuttaessa, mutta lähes käyttökelvoton ajettaessa autolla lappiin. Newtonin liikelait kuvaavat hyvin kauanko lappiin ajamiseen kuluu aikaa, mutta suurilla (yli 10 % valon nopeudesta) nopeuksilla täytyy ottaa huomioon suhteellisuusteoria.

Mallin käyttäjän tärkein ominaisuus on tietää mihin tilanteisiin malli on tarkoitettu ja milloin sitä voidaan käyttää.

Soramotoa tieteellisesti testattaessa on havaittu sen toimivan 98,3 % koirista (eri nisäkäslajeilla prosentuaalinen osuus vaihtelee hieman, mutta on yleensä yli 95 %). Voi olla, että koirasi kuuluu tähän 1,7 %:iin. Valitettavasti aloittelijan on lähes mahdoton tunnistaa tilanteet, joissa Soramotoa ei kuulu käyttää, vaan tämä vaatii kokeneen Soramoto-kouluttajan.

Korostan, että 98,3 % on erittäin hyvä kattavuus koirankoulutusmallille. Itse asiassa Soramoto on tietääkseni ainoa koirankoulutusteoria, jossa on näin tarkkaan tutkittu sen käyttökelpoisuusalue.

Sain luvan näyttää Norjalaisen ystäväni videon aiemmin kuvatusta alkuharjoituksesta. Tälle koiralle EAM on ehdollistettu naksuttimeen. Korostan, että tässä koiran palkinto tehtävän suorittamisesta on vapautus syyllisyysvietistä. Naksun merkitys ei siis ole ”palkinto tulossa” vaan ”olet suorittanut tehtäväsi, voit rentoutua”.

Pankaa merkille, miten Olav alkaa hermostua saatuaan namin. Syyllisyysvietin kasvaessa se alkaa vinkua ja vaatia tehtävää hyvittääkseen palkintonsa. Kun ohjaaja antaa koiralle tehtävän ja merkkaa naksulla EAM:n,  Olav hiljenee – se on saanut rauhan, syyllisyys on hyvitetty.

http://www.youtube.com/watch?v=VUn6_svnczE

Sihan Sami.